Uutta tietoa kroonisten sairauksien varhaisesta ehkäisystä – Neljästoista Helena ja Niilo Hallman palkinto Samuli Rautavalle

Neljästoista Helena ja Niilo Hallman -palkinto myönnettiin dosentti, lastenlääkäri ja neonatologi Samuli Rautavalle Turun yliopistosta. Rautavan tutkimustyö keskittyy hyvin varhaisen mikrobikontaktin vaikutuksiin.

– Olen onnellinen ja kiitollinen saamastani huomionosoituksesta, joka voidaan katsoa palkinnoksi koko Turun yliopistossa pitkäjänteisesti tehdylle tutkimustyölle, joka on auttanut selvittämään varhaisen mikrobikontaktin ja monien pitkäaikaissairauksien yhteyttä. Jatkossa pystymme toivottavasti ehkäisemään kroonisia sairauksia, kuten allergioita tai lihavuutta varhaista mikrobikontaktia tukemalla, sanoo Rautava.

Koulutus

LL 1999 Turun yliopisto
LT 2005 Turun yliopisto
Postdoctoral fellow 2006-2008 Harvard Medical School, Boston, USA
Lastentautien erikoislääkäri 2011 Turun yliopisto
Neonatology fellow 2012-2013 The Hospital for Sick Children, Toronto, Canada
Neonatologian lisäkoulutus 2013 Turun yliopisto
Kokeellisen lastentautiopin dosentti 2013 Turun yliopisto

Nykyiset tehtävät

Erikoislääkäri (30 %) Tyks Lasten ja nuorten klinikka, neonatologia 2013-
Junior Group Leader, Turku Collegium for Science and Medicine 2014-
Kliininen opettaja, Lastentautioppi, Turun yliopisto 2013- (virkavapaalla 2014-2016)

Tutkimustyö

Rautava aloitti tutkimustyönsä lääketieteen lisensiaatiksi valmistuttuaan vuonna 2000. Professori Erika Isolaurin ohjauksessa tehty väitöskirjaprojekti keskittyi probioottien, terveydelle edullisten mikrobien, vaikutuksiin imeväisen puolustusjärjestelmän kypsyttäjänä. Väitöskirjatöissä osoitettiin, että korvikeruokituille imeväisille annosteltu probioottivalmiste vähensi varhaisten korvatulehdusten ja toistuvien hengitystieinfektioiden riskiä.Toisaalta osoitettiin, että raskaana olevalle ja imettävälle äidille suunnattu probiootti-interventio vähensi riskilasten atooppisen ihottuman riskiä ja lisäsi rintamaidon TGF-β2 –säätelymolekyylin pitoisuutta.

Väitöskirjan jälkeisen post doc –vaiheen Rautava vietti yhdysvaltalaisessa limakalvoimmunologian laboratoriossa, jossa hän tutki rintamaidon TGF-β2 –molekyylin ja probioottibakteerien immunologisia vaikutuksia ihmisen epäkypsän suolen laboratoriomalleissa. Tämä kausi syvensi ymmärrystä perustutkimuksen menetelmistä ja limakalvoimmunologiasta.

Suomeen palattuaan hänen tutkimusmielenkiintonsa suuntautui erittäin varhaisen mikrobikontaktin terveysvaikutuksiin. Mielenkiinnon kohteena reitit ja mekanismit, joiden kautta lapsi saa mikrobiston äidiltään. Tutkimuksissa on osoitettu, että jo sikiöaikana lapsen suolisto altistuu mikrobeille lapsiveden kautta ja syntymän jälkeen äiti vaikuttaa lapsen mikrobiston muodostumiseen rintamaidon kautta. Tutkimusprojektissaan Rautava lähestyy tätä ongelmakenttää useilla tavoilla: pyritään muokkaamaan varhaista mikrobikontaktia suotuisaan suuntaan kliinisissä probiootti-interventiotutkimuksissa, jotka kohdistuvat riskiryhmiin (keskoset ja keisarileikkauksella syntyneet). Toisaalta selvitetään mikrobikontaktin häiriötekijöiden (varhainen mikrobilääkealtistus, keisarileikkaus, ennenaikaisuus) vaikutuksia terveyteen ja mikrobistoon epidemiologisissa ja kohorttitutkimuksissa. Lisäksi mikrobien vaikutuksia limakalvojen ja koko kehon puolustusvasteiden kypsymiseen ja ohjelmoitumiseen selvitetään perustutkimuksen keinoin. Tutkimusprojekti on käynnissä Turun Yliopistossa Lastentautiopin ja Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen yhteistyönä ja siihen osallistuu kliinikkoja, mikrobiologeja, immunologeja ja biostatistikko. Projektin tarkoituksena on luoda keinoja tukea tervettä immunologista kehitystä ja siten vähentää sairausriskiä varhaista mikrobikontaktia muokkaamalla.